Parcero
Kulttuuri – 10.10.2019
Matias on toimistomme oma koirakuiskaaja, jonka haaveisiin kuuluvat vanha kartano järven rannalla, kirjastohuone flyygelillä ja kunnon koiralauma jaloissa vipeltämään. Lapsena Matias halusi olla Matti Nykänen, mutta mäkihyppymontun sijaan hän laskeutuikin vuonna 2017 Parceron tiimiin visuaalisena suunnittelijana.
Moikka Matias! Kerro vähän itsestäsi.
Kuten varmasti jo tiedät, olen Parceron visuaalinen suunnittelija Pohjois-Pohjanmaalta. Työpäivien jälkeen kulutan aikaani valokuvaten, musisoiden, bodaillen, kotona erakoituen ja Lapin aroilla samoillen. Toisinaan käyn myös saamassa turpaani kamppailulajeissa.
Persoonaani värittävät nopeus, yllättävyys ja musta huumori. Karskista ulkonäöstäni huolimatta olen kuitenkin empaattinen velmu, joka rakastaa erityisesti eläimiä. Haaveissani onkin järvimaisema omalla kartanolla, joka kätkee sisäänsä kirjastohuoneen, flyygelin ja monta koiraa.
Hakemustasi Parcerolle on kuvailtu rohkeaksi. Miten siis päädyitkään tänne?
Vanha koulukaverini vinkkasi tästä paikasta juuri, kun olin nousemassa lentokoneeseen Ateenassa. Hetken pohdittuani ja Apinoiden planeettaa katsellessani päätin, että nyt tämäkin apina voisi ottaa elämäänsä uuden suunnan.
Suomeen päästyäni kirjoitin unettomilla silmilläni työhakemuksen, jonka ensimmäiset rivit kuuluivat näin:
”Hei ja tässä teille tarina siitä, kuinka päädyin teille töihin!
Etsin lentokoneesta paikkani, istuin alas ja suljin silmäni. Reilun viikon lomapurjehdusreissu Kreikassa oli päättynyt, ja päässäni pyöri edelleen. En tiennyt, kummasta hutera oloni johtui: pitkään vietetystä ajasta kelluvalla alustalla vai siitä, että vuokraamamme katamaraanin vessa oli mennyt rikki, minkä seurauksena olin nukkunut viimeiset yöt puhtaan ihmisp*skan taistelumieltä murjovassa käryssä. Joka tapauksessa olin onnellinen siitä, että pääsisin vihdoin rakkaaseen ei-heiluvaan yksiööni tekemään niitä häveliäitä asioita, joita ikäiseni mies tapaa rakkaassa kodissaan tehdä. Tiedäthän sinä, ’pitsin’ nypläystä ja sen sellaista.”
Uskomatonta kyllä, sain kutsun ensimmäiseen, toiseen ja vielä kolmanteenkin haastatteluun. Syntymäpäivänäni 9. joulukuuta puhelin sitten pirahti, ja sain kuulla tulleeni valituksi.
Pakko myöntää, että saatoin hyvien uutisten kunniaksi vuodattaa yhden kyyneleenkin. En kyllä lopultakaan tiedä, kumpi johti valitsemiseeni: taitoni vai karkkistringit, jotka toin silloiselle HR-managerille haastattelulahjaksi pikkujouluja varten.
Miten elo Parcerolla on sujunut?
Aloitin firmassa siis heti vuoden 2017 alussa. Olin vaikuttunut Parcerolla vallitsevasta yhteishengestä ja siitä, kuinka hyvin ideani ja ajatukseni otettiin vastaan. Firma oli tuolloin kuitenkin pieni ja aistin vielä joitain aloittelevan toimiston ongelmia. Minulla oli kuitenkin vahva tunne siitä, että motivoitunut ja lahjakas jengi vie meitä kohti sitä paljon puhuttua ”isojen poikien liigaa”.
Nykyään Parceron parhaaseen antiin kuuluvat yhteishenki, luottamus ja kehitykseen kannustaminen. Olen saanut lähes kolmen vuoden ajan kehittyä avustetusti omilla vahvuusalueillani ja tehdä töitä haluamillani välineillä sekä parhaaksi kokemillani tavoilla. Tällainen luottamus ja vapaus kannustaa myös minua antamaan Parcerolle kaikkeni.
Miten työnkuvasi on muuttunut vuosien varrella?
Alun perin työpäiväni koostuivat kuukausittaisten sisältöjen suunnittelusta ja kuvaamisesta vanhoille ns. AK-asiakkaille. Pelkästään näissä hommissa en ehtinyt kauaa pyöriä, sillä pian aloin tehdä asiakkaille myös simppeleitä stopmotioneita ja videoita. Noin puolen vuoden kuluttua aloituksestani sain tehtäväkseni myös yksinkertaisia animaatioita.
Nykyään työnkuvani on paljon monipuolisempi. Perinteisen sisältösuunnittelun ja kuvaamisen lisäksi suunnittelen konsepteja, kuvaan erilaisia videoprojekteja, editoin ja äänitän. Ennen kaikkea hoidan 2D- ja 3D-animointia moniin erilaisiin projekteihin. Parcero-vuosieni aikana myös mainosalustat ovat lisääntyneet, ja nyt työni jälkeä voikin ihailla myös printissä, telkkarissa ja radiossa.
Mitkä ovat tärkeimpiä oppeja, joita olet Parcerolta napannut mukaasi?
- Älä oleta.
- Pidä aina heikomman puolta.
- Ole avoin ja tuo epäkohdat työpaikalla esiin.
- Älä ole itsestäänselvyys, äläkä pidä muita sellaisena.
- Älä tuhlaa aikaasi p*skaan.
Monet virkkeesi alkavat sanoilla ”tiesitkö, että”. Kerro meille vielä jotain jännää!
Tiesitkö, että ennen jalostusta porkkanat olivat violetteja ja valkoisia?
… ja tärkein kysymys viimeiseksi: mikä on salainen supervoimasi?
Olen koirakuiskaaja. <3