Parcero
Yleinen – 11.11.2026
Ympäristöystävällinen, vastuullinen, hiilineutraali. Markkinoinnissa tutut sanat vaativat nyt tarkkoja perusteluja. Niin sanottu viherpesudirektiivi eli vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (EmpCo, Empowering Consumers for the Green Transition) tiukentaa ympäristöväittämien ja kestävyysmerkintöjen sääntöjä. Rajoitus on samalla mahdollisuus, sillä täsmällinen viesti on usein myös kiinnostavampi. Mitä brändin viestinnässä pitää nyt tarkistaa?
EU-direktiivi (EU) 2024/825 vahvistaa kuluttajien suojaa harhaanjohtavalta markkinoinnilta. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kuluttajansuojalain muutoksilla ja valtioneuvoston asetuksella. Uusia sääntöjä sovelletaan pääosin 27.9.2026 alkaen. Ennen tätä päivää markkinoille saatetuissa tavaroissa tai niiden pakkauksissa oleviin kestävyysmerkintöihin, yleisiin ympäristöväittämiin ja perusteettomasti koko tuotetta tai yritystä koskeviin ympäristöväittämiin sovelletaan rajattua siirtymäaikaa 27.3.2027 asti. Se ei ole yleinen lisäaika markkinoinnin päivittämiseen.
Koska kyse on kuluttajansuojalaista, uudet säännöt koskevat kuluttajille suunnattua markkinointia. Harhaanjohtava markkinointi on kuitenkin kiellettyä myös yritysten välillä, joten samat periaatteet kannattaa ottaa käyttöön koko brändin viestinnässä.
Muutos näkyy markkinoijan työpöydällä: pakkauksen lupauksessa, kampanjan otsikossa ja vaikuttajalle annetussa briiffissä. Jokaisessa niistä pitää ratkaista sama kysymys: vastaako kuluttajalle syntyvä mielikuva sitä, mitä yritys pystyy osoittamaan todeksi?
Yleisestä lupauksesta täsmälliseksi väittämäksi
”Ympäristöystävällinen” ja ”ekologinen” ovat yleisiä ympäristöväittämiä. Niitä saa käyttää vain, jos yritys pystyy osoittamaan, että sen ympäristösuoritus on tunnustetusti erinomainen, esimerkiksi EU-ympäristömerkin tasoa. Tavallinen perustelu yksittäisestä ympäristöhyödystä ei siis automaattisesti riitä.
Täsmällinen väittämä kertoo rajatusta ominaisuudesta. Esimerkiksi pakkauksen kierrätysmateriaalin osuudesta voi kertoa konkreettisesti, kun tieto voidaan osoittaa todeksi ja kokonaisvaikutelma on asianmukainen. Olennaisen täsmennyksen pitää näkyä väittämän yhteydessä. Sitä ei voi jättää pelkän linkin taakse.
Copytyössä kannattaa aloittaa kysymällä: mitä on todella tehty, mitä hyötyä siitä syntyy ja kuinka tarkasti sen voi sanoa?
Yhden osan hyötyä ei saa laajentaa koko tuotteeseen
Jos ympäristöparannus koskee pakkausta, väittämän pitää koskea pakkausta. Jos muutos koskee yhtä yrityksen toimintoa, sitä ei saa esittää koko yrityksen ympäristöhyötynä.
Direktiivi kieltää koko tuotetta tai yritystä koskevat ympäristöväittämät, kun peruste liittyy vain tiettyyn osaan tuotteesta tai toiminnasta.
Markkinoijan tehtävä on säilyttää tämä rajaus myös otsikossa, kuvassa ja lyhyessä somecopyssa. Taustalla oleva tarkka tieto voi muuttua harhaanjohtavaksi, jos tiivistys lupaa liikaa.
Vastuullisuusmerkki tarvitsee uskottavan järjestelmän
Kestävyysmerkintää ei saa käyttää, ellei se perustu vaatimukset täyttävään sertifiointijärjestelmään tai ole viranomaisen vahvistama. Sertifiointijärjestelmältä edellytetään muun muassa läpinäkyvyyttä ja riippumatonta vaatimusten noudattamisen valvontaa.
Yrityksen itse suunnittelema vastuullisuusleima kannattaa siksi ottaa tarkasteluun. Graafinen toteutus voi näyttää sertifikaatilta, vaikka sen taustalla olisi vain yrityksen oma arvio.
Myös kuvien, symbolien ja värien luoma kokonaisvaikutelma merkitsee. Vihreä väri ei itsessään ole kielletty, mutta visuaalisuudella ei saa antaa perusteetonta kuvaa ympäristöhyödystä.
Kompensointi ei tee tuotteesta hiilineutraalia
Tuotteen tai palvelun ilmastovaikutusta ei saa kuvata neutraaliksi, vähäisemmäksi tai myönteiseksi kasvihuonekaasupäästöjen kompensoinnin perusteella.
Yritys voi edelleen kertoa investoinneistaan ympäristöhankkeisiin, kun viesti ei johda harhaan. Olennaista on erottaa toisistaan tuotteen omien päästöjen vähentäminen ja muualla toteutetun ilmastohankkeen rahoittaminen.

Tulevaisuuden lupaus tarvitsee toteutussuunnitelman
Tulevaa ympäristönsuojelullista tasoa koskevan väittämän taustalla pitää olla selkeät, julkiset ja todennettavat sitoumukset sekä realistinen toteutussuunnitelma. Suunnitelmaan kuuluvat mitattavat, aikaan sidotut tavoitteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit.
Edistymistä pitää todentaa säännöllisesti riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan avulla ja havainnot on asetettava kuluttajien saataville.
Markkinoinnin vuosiluku ja kunnianhimoinen tavoite tarvitsevat siis rinnalleen tiedon siitä, miten tavoite saavutetaan.
Mitä brändin kannattaa tehdä nyt?
Käy viestintäsi läpi tämän listan avulla:
- Kokoa väittämät. Tarkista verkkosivut, pakkaukset, kampanjat, tuotekuvaukset ja vaikuttajien briiffit.
- Rajaa lupaus. Käykö heti ilmi mitä väite koskee; tuotetta, pakkausta vai tiettyä osaa yrityksen toiminnasta?
- Tarkista, että väite on todennettavissa. Mihin väite perustuu, ja kuka huolehtii tiedon ajantasaisuudesta?
- Tarkista merkinnät ja kuvat. Onko kestävyysmerkinnällä asianmukainen perusta? Vastaako visuaalinen mielikuva todellisia tekoja?
- Testaa tiivistykset. Säilyykö väitteen merkitys myös mainosotsikossa ja somecopyssa?
Me Parcerolla näemme täsmällisyydessä myös luovan mahdollisuuden. Konkreettinen teko antaa brändille kiinnostavampaa kerrottavaa kuin yleinen vastuullisuuslupaus.
Lähteet:
EU-direktiivi (EU) 2024/825
Valtioneuvoston asetus 664/2026
KKV:n vastuullisuus- ja ympäristöväittämiä koskeva linjausluonnos
Kaipaako brändisi vastuullisuusviestintä tarkempaa suuntaa? Ota yhteyttä. Autamme muuttamaan todennetut teot ymmärrettäviksi viesteiksi.
Ota yhteyttä