Parcero
Digimarkkinointi, Some, Yleinen – 28.08.2025
Pitäisikö sisällöntuotantoa hoitaa itse organisaation sisällä vai ulkoistaa? Yksi asia on selvä: kaikkea ei kannata tehdä itse, mutta kaikkea ei myöskään kannata antaa ulkopuolelle. Viisas sosiaalisen median roolitus perustuu organisaation tavoitteisiin, resursseihin ja asiakasrajapinnan tuntemukseen.
Aikana, jossa kuluttajat odottavat yhä henkilökohtaisempaa ja välittömämpää vuorovaikutusta brändien kanssa, yritysten kiinnostus omistaa ja hallita koko asiakasdialogia on kasvanut. Toisaalta erikoisosaamista, kuten maksetun mainonnan kehittämistä, sisältöjen suunnittelua ja tuotantoa sekä kehittynyttä data-analytiikkaa hankitaan yhä useammin kumppaneilta.
Mitä siis tehdä itse ja mitä ostaa ulkoa, kun sosiaalisen median paletissa on paljon erikoisosaamista vaativaa ja paljon sitä, mikä haluttaisiin pitää omissa näpeissä?
Mitä johtajan on syytä miettiä roolituksen yhteydessä?
Hyvä sometekeminen alkaa laadukkaasta sisällöstä. Kun sisällön suunnittelun taustalla on hyvin laadittu ja selkeä somestrategia, sisältötekeminen sujuu aikataulussa, tehokkaasti ja kohti tavoitteita.
Jo strategiavaiheessa on kuitenkin syytä miettiä, miten työ on järkevä jakaa organisaation ja ulkoisen kumppanin välillä. Toisin kuin perinteisissä kanavissa tapahtuva mainonta, some on luonteeltaan jatkuvaa vuorovaikutusta, ei yksisuuntaista viestintää. Se vaatii paitsi osaamista myös aikaa ja resursseja.
Johtamisen näkökulmasta on syytä miettiä, millaista osaamista ja resursseja organisaatiolla on käytettävissään – myös ajankäytön näkökulmasta:
Kaikki palautuu organisaation tavoitteisiin: Mikä on somen rooli strategiassa? Miksi olemme somessa ja mitä siltä haluamme? Ilman tätä suuntaavaa ymmärrystä sosiaalisen median tekeminen jää helposti reaktiiviseksi ja irralliseksi.
Oma markkinointitiimi ja sen osaaminen
Jos markkinointitiimi koostuu vaikkapa kahdesta henkilöstä, ei voida olettaa, että viiden eri kanavan jatkuva päivittäminen ja ylläpito, sisällön tuottaminen, maksetun mainonnan pyörittäminen ja asiakaspalautteisiin vastaaminen onnistuisi sujuvasti kaiken muun markkinoinnin rinnalla.
Tunnistammeko somen sisältöformaatit ja niiden mahdollisuudet
Ulkoisesta kumppanista voi olla hyötyä sisältösuunnittelun ja -tuotannon monissa eri vaiheissa. Kumppani voi tuoda organisaatioon asiantuntijanäkemystä siitä, miten kulttuurisesti relevantteja brändejä rakennetaan ja hallitaan somessa.
Kuten Harvard Business Review (2016) kirjoittaa edelleen relevantissa artikkelissaan brändeistä somen aikakaudella: We need to remember that brands succeed when they break through in culture. And branding is a set of techniques designed to generate cultural relevance. (Ehkä muistat TikTokin demure– ja brat-ilmiöt, johon useat brändit vastasivat yllättävällä kekseliäisyydellä ja ketteryydellä…)
Hyvä kumppani hallitsee ilmiöt ja trendit ja pystyy hyödyntämään niitä tehokkaasti asiakkaan hyväksi. Hyvä kumppani löytää myös oikeat sisältömuodot.
Säästöä monistamalla vai tehoa täsmäkohdennuksella?
Lyhytvideo on yksi nopeimmin kasvavista ja tehokkaimmista sisältömuodoista sosiaalisessa mediassa. Koska yhä useammat alustat, kuten TikTok, YouTube ja Instagram suosivat lyhytvideoita, on helppo päätellä, että aikaa säästyy, kun julkaisee saman sisällön jokaisessa kanavassa. Yleisö ei kuitenkaan todennäköisesti osta tätä strategiaa (Hubspot 2024).
Jokaista kanavaa kulutetaan tiettyyn tarkoitukseen, ja lyhytvideoiden on huomioitava yleisön käyttäytyminen eri alustoilla. Osaava kumppani tuntee kanavakohtaiset lainalaisuudet ja pystyy toimittamaan brändin näköistä, kanavakohtaisesti suunniteltua sisältöä oikea-aikaisesti ja tuloksekkaasti. Jos pelissä halutaan pärjätä omalla sisäisellä tiimillä, resurssia pitää varata myös sosiaalisen median sisältöformaattien seurantaan ja osaamisen kehittämiseen.
Yhdistelmä maksettua ja orgaanista sekaisin
Entä löytyykö organisaatiosta riittävästi maksetun mainonnan ja analytiikan osaamista? Sosiaalista mediaa kannattaa tehdä sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita mielessä pitäen. Tällöin oikean tasapainon hakeminen maksetun ja orgaanisen sisällön välillä on tärkeää. Lue lisää: Orgaaninen vai maksettu mainonta somessa – kumpaan kannattaa panostaa?
Yhteisönhallinta kuuluu usein organisaatiolle, muttei aina
On myös hyvä tunnistaa, mitkä osa-alueet kannattaa pitää organisaation sisällä. Yhteisönhallinta tai yhteisömanagerointi – eli seuraajien kanssa keskustelu, kommentteihin vastaaminen ja yleinen vuorovaikutus – kannattaa pitää organisaation sisällä, jos some on luonteva kanava asiakaspalvelulle.
Kuluttajat kiinnittävät huomiota siihen, miten brändit ovat läsnä kanavissa ja vuorovaikutuksessa käyttäjiensä kanssa. 36 prosentille kuluttajista juuri vuorovaikutteisuus saa brändin erottumaan kilpailusta (Sproutsocial 2025).
Organisaation on kumppania helpompi vastata kysymyksiin ja auttaa asiakkaita, mikäli somekanaviin tulee paljon kysymyksiä. Jos ulkopuolinen kumppani hoitaa yhteisönhallintaa, täytyy näissä tapauksissa konsultoida organisaatiota, jolloin asiakaspalvelu on hitaampaa.
Toisaalta, yhteisönhallinta on etenkin nykypäivänä erittäin tärkeä osa sometekemistä, joka vaatii somekulttuurin ymmärtämistä ja strategista ajattelua. Jos kumppani hoitaa jo sisällöntuotannon ja suunnittelun, voi yhteisönhallintakin olla luonteva ulkoistaa samaan osoitteeseen. Tällöin voidaan jopa keksiä uutta sisältöä kommenttien pohjalta.
Yleensä kumppanin pystyy kuitenkin briiffaamaan riittävän hyvin, jotta usein kysyttyihin kysymyksiin osataan vastata. Tällöin kumppanin vahvuudet – kuten sisällöntuotanto ja strateginen ymmärrys –tukevat yhteisönhallintaa ja vahvistavat sen tehokkuutta.
Yhteisönhallinta on osa asiakaspalvelua ja parhaimmillaan myös asiakasymmärryksen lähde koko organisaatiolle.
Selkeä suunnitelma on avain toimivaan yhteistyöhön
Sosiaalisessa mediassa menestytään harvoin organisaatioissa, joissa pelätään epäonnistumista, vältellään läpinäkyvyyttä tai delegoidaan vastuuta. Näkyvimpien ilmiöiden takana on usein valtava määrä oppimista, kokeilemista ja vähän tuuria.
Johtajan tehtävänä on luoda kulttuuri, jossa some nähdään oppimisympäristönä, ei riskinä. Asiantuntijat uskaltavat näkyä omalla nimellään ja palautetta hyödynnetään kehittämiseen. Hyvä johtaja tunnistaa myös ulkoisen kumppanin tarpeen ja rohkenee antaa vastuuta ulospäin.
Hyvä somekumppanuus rakentuu yhteistyölle, jossa roolitus on selkeä ja yhteisiä tarkistuspisteitä riittävästi. Osana sosiaalisen median strategiaa kannattaa laatia somekumppanin kanssa tuotantomalli, joka selkeyttää sisältöjen jakelua: kuka suunnittelee, kuka tuottaa, kuka hyväksyy ja kuka julkaisee ja missä aikataulussa sekä kuka seuraa jatkokeskustelua.
Yhtä kaikille sopivaa mallia yhteistyölle ei ole. Sopiva malli riippuu organisaation resursseista ja markkinoinnin arjen rytmistä.
Hyvänä nyrkkisääntönä toimii, että vuosisuunnittelussa määritellään yhdessä suuret linjat: teemat ja isommat kampanjat. Kvartaalitasolla ideoidaan sisältökonseptien mukaisia sisältöjä ja kuukausitasolla seurataan analytiikkaa ja reagoidaan tarvittaessa nopeisiin tarpeisiin.
Luottamus, läpinäkyvyys ja jatkuva vuoropuhelu ovat kuitenkin toimivan kumppanuuden ydin.