Beta-sukupolvi – mitä me heistä jo tiedämme?

Beta-sukupolvi ei ole edes syntynyt vielä, ja silti voimme päätellä heistä jo paljonkin. Beta-sukupolveksi määritellään vuosien 2025–2039 välillä syntyvä sukupolvi. Tulevaisuuden tutkimuksen piireissä mietitään nyt muun muassa sitä, voidaanko beta-kohorttia edes venyttää perinteiseen 15 vuoteen – vuonna 2025 syntyneet ovat todennäköisesti hyvin erilaisia kuin vuonna 2039 syntyneet, koska teknologia kehittyy niin huimaa vauhtia.

Mutta mitä me tiedämme jo nyt beta-sukupolvesta, tai voimme suurella todennäköisyydellä arvata? Ja miten brändisi voi hyödyntää tätä varhaista tietoa? Arvostettu trenditoimisto WGSN laittoi varhaiset oppinsa jakoon ja me haluamme tietysti kertoa niistä teille. Let’s go!

Tämän me tiedämme beta-sukupolvesta

Tiedämme, että beta-sukupolvi syntyy pääasiassa Z-sukupolven, eli vuosina 1997–2012 syntyneiden jälkeläisiksi – jotain voimme siis päätellä heidän vanhempiensa perusteella. 

Z-sukupolven arvoiksi on yleisesti mainittu esimerkiksi vastuullisuus ja suvaitsevaisuus. He haluavat tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi omina itsenään. 

Zetat ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on kasvanut sosiaalisen median parissa ja on siten tottunut jakamaan itsestään ja elämästään materiaalia – kuvia ja tietoja – laajallekin yleisölle. Zetat ovat löytäneet yhteisöjä somesta, toisaalta he ovat tietoisia sosiaalisen median ja internetin sudenkuopista.

Z-sukupolvi on jo hyvin nuorena oppinut hyödyntämään nettiä oppimiseen, esimerkiksi Youtuben avulla. He, yhdessä milleniaalien kanssa, ovat aiempia sukupolvia avoimempia puhumaan mielenterveydestä, mikä luo hyvää pohjaa myös heidän lapsilleen, eli beta-sukupolven mielenterveydelle.

Beta-sukupolvi kantaa sharentingin seuraukset

Ikävämpi juttu beta-sukupolven kannalta voi olla se, että heidän vanhempansa tulevat jakamaan heistä materiaalia – kuvia ja videoita – someen ymmärtämättä täysin millaisia ongelmia se voi lapsille aiheuttaa tulevaisuudessa. Ilmiötä kutsutaan sharentingiksi.

WGSN:n mukaan jo vuoteen 2030 mennessä vanhempien lapsistaan jakamilla kuvilla ennustetaan olevan rooli jopa kahdessa kolmasosaa netissä tapahtuvista identiteettivarkauksista. 

Jaettu materiaali voi johtaa myös kiusaamiseen, äänikloonaukseen ja tekoälyn luomiin pornografisiin kuviin. Nämä ilman lapsen lupaa jaetut kuvat ja videot voivat siis aiheuttaa lapselle mielenterveysongelmia ja halua paeta netistä.

Tekoäly aiheuttaa beta-sukupolvelle totuusdilemman

Tiedämme, että beta-sukupolvi on maailmanhistorian ensimmäinen sukupolvi, joka ei tiedä ajasta ennen tekoälyä, digitaalisuudesta puhumattakaan. Edellä mainitut haasteet huomioon ottaen WGSN:llä puhutaankin totuusdilemmasta: on mahdotonta erottaa mikä sisältö on tekoälyn luomaa ja mikä aitoa. 

Tämä muuttaa kokonaisen sukupolven suhdetta totuuteen ja todellisuuteen, ja saattaa aiheuttaa ahdistusta. Jos vaikka pelkää törmäävänsä itsestään tekoälyllä luotuun videoon, jossa haukkuu omaa työnantajaansa, on luonnollista, että netti aiheuttaa ahdistusta ja sieltä haluaa pois.

Beta-sukupolvi aikuisina

Olemme lukeneet artikkeleita siitä, miten nykyisen syntyvyyden tasolla Suomen väkiluku laskee tulevaisuudessa radikaalisti ilman maahanmuuttoa.

Toisaalta, ilmastokriisi huomioon ottaen voidaan olettaa, että Suomen verrattaen viileämpi ilmasto tulee houkuttelemaan suuriakin määriä maahanmuuttajia beta-sukupolven elinaikana. Tämä voi tarkoittaa, että diversiteetti lisääntyy, vaikuttaen esimerkiksi betojen työelämään.

Lääketieteen kehittyessä voidaan myös olettaa, että beta-sukupolven eliniänodote on pidempi ja siten myös eläköitymisikä korkeampi. Mitä emme vielä osaa täysin arvioida on työtehtävien muoto: miten robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly vaikuttavat työpaikkoihin ja -tehtäviin tulevaisuudessa. 

Betoista kehittyy joka tapauksessa digiälykäs sukupolvi, joka tiedostaa netin riskit ja vaarat. WGSN:n mukaan betat tulevat tekemään käytännöllisiä töitä, joita tekoäly ja koneet eivät voi korvata. Aika näyttää.

Miksi me haluamme ymmärtää vielä syntymätöntä sukupolvea?

Jo nyt on nähtävissä merkkejä ilmiöstä, jonka mukaan osa tämän päivän nuorista – kroonisesti netissä hengaavista zetoista ja heitä nuoremmasta sukupolvesta alfoista, hakeutuu perinteisestä somesta muihin netin tiloihin, muodostaen omia yhteisöjä esimerkiksi WhatsAppiin.

Syitä tähän ovat esimerkiksi halu hallita omaa yksityisyyttä ja välttää netin ja somen varjopuolia, jotka voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Kyse voi olla suuremmasta ilmiöstä kuin pelkästä digidetoxista tai sometauosta, joita me tänä päivänä teemme. 

WGSN:n näkemyksen mukaan ilmiö saattaa pitkässä juoksussa johtaa jopa normien uudelleenjärjestelyyn. Koska zetat ovat tulevan beta-sukupolven vanhempia, zetojen valinnat ja mielipiteet vaikuttavat väistämättä heidän jälkikasvunsa elämään ja näkemyksiin.

Ajateltavaa tämän päivän markkinoijalle 

Kysymys kuuluukin, miten brändisi tavoittaa nuoren kohderyhmän, jos esimerkiksi nuorten somekäyttäyminen muuttuu radikaalisti lähivuosina?

Diversiteetin ja maahanmuuton lisääntyessä on mahdollista, että markkinointia tehdään tulevaisuudessa muillakin kielillä kuin suomeksi. Pelkkä kieli ei kuitenkaan välttämättä riitä tavoittamaan kohderyhmää: heitä pitää ymmärtää syvällisemmin.

Trenditoimiston villeimpien ennusteiden mukaan betat tulevat pakenemaan tekoälyllä tehtyjä deepfakeja, metaversumia  ja epätotuuksia luontoon, mihin mikään näistä ei ylety. Miten sinun brändisi aikoo varautua tähän?

Psst! Jos ilmiöt ja trendit kiinnostaa, ota Parceron insta seurantaan! Päivitämme siellä säännöllisesti ilmiötiimin havainnoista ja löydöksistä.